Anatomian opiskelua Göttingenissä 1908 - 1909
Kaverukset Arvo Ylppö ja Wilfrid Brotherus saapuivat Göttingenin leutoon syksyyn marraskuussa 1908.
Nuorukaiset olivat innoissaan unohtaneet toisenkin pienen yksityiskohdan: asunnon hankinnan. Monet suomalaiset ylioppilaat ja varttuneemmatkin tutkijat opiskelivat tuolloin Saksassa, ja niin maanmiesten ystävällisellä avustuksella metsäläisiä muistuttavat matkaajat saivat katon päänsä päälle.
Vastaanotto Göttingenin yliopiston anatomian laitoksessa oli erittäin ystävällinen. Tunnettu Göttingenin yliopiston anatomian professori Friedrich Merkel (1984 - 1919) jätti Ylppöön lähtemättömän vaikutuksen, sillä maailmankuulu tiedemies tuli henkilökohtaisesti ohjaamaan nuorten suomalaisten ylioppilaitten työskentelyä.
Suomalaiset tutustuivat myös saksalaiseen ylioppilaselämään. Olut- ja makkarakemuja vietettiin kapakoissa, kneipeissä, ja hurjaan osakuntaelämään kuului myös ylioppilasmiekkailu, mensuuri. Viimemainitun tausta on itsepuolustuksessa ja kaksintaistelussa, mutta siitä kehittyi ritualisoitu urheilumuoto, jolla oli - ja on - hyvin tarkat säännöt. Suomalaiset, kuten Ylppö ja Brotherus sekä osa saksalaisistakin pitivät juominkeja ja miekkailua vastenmielisenä, mutta monet opiskelijatoverit näyttivät ylpeinä naamassaan olevia arpia ja haavoja. Kuuluisin näistä hurjapäistä oli Göttingenissä 70 vuotta aikaisemmin opiskellut Otto von Bismarck, yhdistyneen Saksan "rautakansleri".
Ylppö ja Brotherus tekivät ahkerasti töitä, kuusi päivää viikossa, ja harjoitustyöt saatettiin loppuun puolessatoista kuukaudessa. Vähän ennen joulua kaverukset lähtivät takaisin Suomeen. Matkailun makuun aiemmilla reissuillaan päässeet ystävykset tekivät paluumatkansa tosin Belgian, Hollannin, Liettuan ja Pietarin kautta. Suomeen miehet saapuivat vuoden 1909 tammikuussa.
Göttingenissä vietetty aika oli lyhyt, mutta sillä oli pysyvät seuraukset Ylpön uraan ja elämään. Hän oli lähtenyt rohkeasti liikkeelle ja hänet oli otettu hyvin vastaan Saksassa, tieteen silloisessa kärkimaassa. On luonnollista, että lahjakas, kunnianhimoinen ja ahkera lääketieteen opiskelija suunnitteli jo silloin palaamista tähän ystävälliseen maahan. Missään ei voisi olla parempaa paikkaa harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja imeä sisäänsä vanhaa eurooppalaista kulttuuria.
Kirjoittaja Juhani Leikola