Lastenlinna Mannerheimin Lastensuojeluliiton alaisuuteen
Arvo Ylpön aloittaessa työnsä Lastenlinnan lääkärinä, tuli hän samalla vedetyksi mukaan vapaaehtoisesta lastensuojelutyöstä kiinnostuneiden henkilöiden toimintaan. Jo syyskuussa hän oli mukana kenraali Mannerheimin kotona keskustelemassa lastenhoidon kehittämisestä. Tapaaminen johti jo saman vuoden lokakuun 4. päivänä Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustamiseen.
Lastensuojeluliiton tilat vihittiin lokakuussa juhlallisesti Mannerheimin läsnä ollessa ja tilaisuus sai runsaasti julkisuutta. Lehtikirjoitusten mukaan kenraali Mannerheim ja piispa Gummerus puhuivat arvovallallaan kuulijat lasten puolelle. Ylppö taas käännytti sydämet asiantuntemuksellaan ”ihanteellisesti ja lämpimästi”.
Lastenlinna avataan kaikille lapsille
Lastenlinna siirtyi Mannerheimin Lastensuojeluliiton hallintaan 1920-luvun lopussa. Tällöin Arvo Ylpön ja Sophie Mannerheimin välille syntyi pieni kiista Lastenlinnan kehittämisestä. Arvo Ylppö oli sitä mieltä, että yksinäisten äitien ja heidän lastensa auttaminen ei vähentäisi Suomen suurta imeväis- ja lapsikuolleisuutta. Hän halusi auttaa kaikkia äitejä hoitamaan jokaista lastaan. Kenraali Mannerheim asettui tässä asiassa Ylpön puolelle. Lastenlinnaa ryhdyttiin kehittämään lastensairaalaksi ja lasten terveydenhoidon ammattilaisten koulutuslaitokseksi. Yksinäisten äitien lapsille annettiin kuitenkin etusija hoitoon otettaessa.
Lastenlinna 
Lastenlinna avautui kaikille lapsille 1921.
Jo vuonna 1921 Lastenlinnassa hoidettiin 50 lasta. Laitokseen pystyttiin lisäksi sijoittamaan 10 äitiä ja 15 sisäoppilasta. Ylpön ja ylihoitaja Toini Leikolan lisäksi henkilökuntaan kuului kolme hoitajatarta, kolme alihoitajatarta ja imettäjää, emännöitsijä ja muuta palveluskuntaa. Hoitolasten määrä kasvoi 75:een vuosikymmenen loppuun mennessä.
Äidinmaitokeskus
Lastenlinnan merkittävä aloite oli äidinmaitokeskuksen perustaminen vuonna 1931. Äidinmaitokeskukseen ostettiin äideiltä ylijäänyttä maitoa, jota sitten annettiin Lastenlinnassa hoidettaville keskosille ja sairaille lapsille. Osuusliike Elannon maitoautot kuljettivat maitoa. Tämä oli ensimmäinen organisatorinen yhteistyö työväenliikkeen kanssa.
Lastenlinnan osastonhoitajaksi tuli vuonna 1923 sairaanhoitaja Agnes Sinervo, josta tuli kolme vuotta myöhemmin koko talon johtaja. Hän suoritti alan parhaassa oppilaitoksessa Bedford Collegessa Englannissa terveyssisartutkinnon (public health nurse) vuonna 1938. Sinervo oli Arvo Ylpön ja myöhemmin Lea Ylpön työtoveri Lastenlinnan toimintaa kehittämässä. Hän osoittautui hallinnolliseksi lahjakkuudeksi, joka pystyi luomaan toimivan sairaalan yhteistyössä talon lääkärijohdon kanssa.
Agnes Sinervo keräsi museoesineitä jo 1920-luvulla ja perusti uuteen Lastenlinnaan vuonna 1948 nykyisin säätiön ylläpitämän museon, joka on edelleen Lastenlinnan ylimmässä kerroksessa.
Kirjoittaja Aura Korppi-Tommola
