Pitkän ja aktiivisen iän salaisuus
”Jos lepää, niin ruostuu.”
”Ei sitä tällaisessa iässä yhtä vuotta huomaa. Se on yksi piu pau. Ajan mitta on toinen.”
Arvo Ylppö on erinomainen esimerkki myönteisestä vanhenemisesta. Olihan hän henkisesti aktiivinen vielä yli sadan vuoden ikäisenä.
Arvo Ylpöltä kysyttiin hänen 95-vuotishaastattelunsa yhteydessä, mikä oli hänen pitkän ikänsä salaisuus? Hän vastasi eläneensä niin kuin mukavalta tuntuu. Tässä asiassa hän ei liiemmälti uskonut erilaisiin ravintosuosituksiin tai voimisteluohjeisiin. Erityisesti hän painotti optimistista elämänasennetta. Negatiivisella asenteella ei rakenneta mitään.
Luonteenomaista Arvo Ylpölle olikin positiivisuus, henkinen vireys ja työteliäisyys. Hänen aktiivinen aivojen käyttönsä kaikilla elämän alueilla johti hänet moniin merkittäviin saavutuksiin.
Arvo Ylppö oli hyvin terve koko elämänsä eikä hänellä ilmeisesti ollut pitkäaikaissairauksiin altistavia geenejä. Suvussa näyttää olleen myös pitkäikäisyyttä suosiva geeniperimä. Tämän lisäksi hänen elämäntapansa olivat terveellisiä.
Pitkä vai lyhyt elinikä?
Perimä
Ihmisen maksimaalinen elinikä määräytyy geneettisesti. Se on lajille tyypillinen ominaisuus, joka ei ole muuttunut ihmiskunnan historian aikana, vaikka ihmisen keski-ikä onkin selvästi kasvanut.
Ulkoiset olosuhteet
Myös suotuisat ja epäsuotuisat ulkoiset olosuhteet sekä tavat sopeutua niihin vaikuttavat voimakkaasti vanhenemisprosessiin. Perintötekijät ohjailevat näitä kehitys- ja sopeutumisilmiöitä.
Solujen toiminta
Jokaisen ihmisen solut vanhenevat: ne menettävät iän myötä uusiutumiskykyään ja tulevat häiriöille alttiiksi. Myös elimistön korjausjärjestelmien tehokkuus vähitellen hiipuu. Vanhenemisen aiheuttamat muutokset nopeutuvat erilaisten ikäsidonnaisten sairauksien, niin sanottujen rappeutumasairauksien myötä. Näitä voi hoitaa ja ennaltaehkäistä esimerkiksi pitämällä huolta terveellisistä elintavoista. Samalla elinikäkin usein pidentyy.
Aivot
Myös aivojen kunto vaikuttaa eliniän pituuteen, ja dementia eli kaikkien älyllisten toimintojen taantuminen on eräs pahimpia pitkää ikää uhkaavista tekijöistä. Dementiaa voidaan ehkäistä elintavoilla ja käyttämällä aivoja aktiivisesti.
Mitä aivoissa tapahtuu elinvuosien aikana?
Ikääntyminen saa aivoissa, kuten muissakin elimissä, aikaan monia biologisia muutoksia. Muutokset näkyvät kuitenkin ensisijaisesti aivojen toiminnoissa.
Aivosolujen synty ja erilaistuminen
Elämänkaaren alku on aivojen kannalta erittäin aktiivista aikaa: ensimmäisinä sikiöviikkoina uusia aivosoluja syntyy jopa 250 000 minuutissa. Samaan aikaan aivojen eri osat erilaistuvat omia tehtäviään varten.
Aivosolujen normaali tuhoutuminen
Fysiologisen rappeutumisen eli degeneraation vuoksi ihmisen aivoista tuhoutuu elämänkaaren aikana jatkuvasti keskimäärin 2000 aivosolua tunnissa. Tällä vauhdilla aivomme surkastuvat 10 prosenttia sadassa vuodessa.
Uusia hermoyhteyksiä syntyy
Aivosolujen rappeutuman seurauksena jäljellä olevat solut muodostavat niin sanotun reaktiivisen synaptogeneesin vaikutuksesta uusia synapseja, uusia yhteyksiä aivoihin.
Hermoverkon jatkuva muotoutuminen
Hermoverkko on näin ollen jatkuvassa dynaamisessa muutostilassa ja valmiina mukautumiaan muutoksiin. Tätä muotoutuvuutta kutsutaan plastisuudeksi eli muotoutuvuudeksi. Jatkuva uuden oppiminen on mahdollista, kun aivot pysyvät plastisina ja synapsien vahvistumisilmiö toimii.
Aivojen käyttämisen hyödyt
Aivojen aktiivinen käyttäminen parantaa aivojen toimintakykyä ja yleistä elämän hallintaa. Nykyelämä vaatii ihmiseltä yhä enemmän ominaisuuksia, jotka liittyvät kognitiivisiin, eli tietoa vastaanottaviin, käsitteleviin ja tallentaviin toimintoihin. Kun osaa käsitellä uutta tietoa kriittisesti ja tietää turhan tiedon torjuntastrategiat, pärjää paremmin.
Aivojen toimintakyky ja ikä
Vanheneminen näkyy ikääntyvän ihmisen kognitiivisissa toiminnoissa siten, että mm. uuden oppiminen hidastuu vähitellen sekä lähimuisti ja yleinen tietojenkäsittely heikentyvät jossain määrin. Älylliset toiminnot eivät muutu normaalisti vanhetessa äkillisesti ja iän myötä monimutkaisten asiakokonaisuuksien hahmottaminen paranee huomattavasti. Ei siis ole sattuma, että yhteiskunnissa, joissa vanhuutta kunnioitetaan, nähdään suurten yritysten ja järjestöjen hallintoelimien johtopaikoilla hyvinkin ikääntyneitä henkilöitä.
Aistit ja liikkuminen
Vanhetessa myös aistitoiminnat heikentyvät sekä liikkeiden säätely ja nopeus hidastuvat. Ikääntyessä myös riskit aivojen rappeutumasairauksille, kuten Alzheimerin taudille ja muille muistisairauksille lisääntyvät. Ikääntymiseen liittyvät aivojen vanhenemismuutokset ovat kuitenkin varsin yksilöllisiä ja voimme itse vaikuttaa niihin.
Uuden oppiminen
Terveen ihmisen kyky oppia uutta ei merkittävästi vähene elinaikana ja mitä enemmän aivojaan käyttää sitä paremmat ovat edellytykset uuden oppimiselle. Terveissä ikääntyvissä aivoissa hermoverkon rappeutumisen ja yhteyksien uudelleen muodostumisen välinen tasapaino säilyy varsin pitkään.
Ikääntymisen edut
Ikääntyneen ihmisen aivot ovatkin monessa suhteessa paremmat kuin nuoren. Aivoihin on elämän aikana kertynyt runsaasti pysyviä muistijälkiä, joita kaikkia voi iän karttuessa hyödyntää. Tämä on "kokemuksen" neurobiologinen vastine. Ikääntyneet aivot pystyvät nuoria aivoja paremmin myös hahmottamaan monimutkaisia asiakokonaisuuksia ja tämä kyky on valttia monessa tehtävässä.
Miten aivojen vanhenemismuutoksiin vaikutetaan?
Pitämällä aivosta huolta, aivot saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin ja ikärappeutumisen aivosoluille aiheuttamat haitat vähentyvät. Ikääntymiseen emme voi vaikuttaa, mutta vanhenemiseen voimme.
Aivojen huolto-ohjeet, jotka vaikuttavat myös ihmisen kokonaisterveyteen:
Käytä aivojasi
Aivojen aktiivinen käyttäminen parantaa niiden toimintaa. Aivot eivät kulu käytössä.
Arvo Ylpön ilmiömäinen muisti käy esimerkkinä hänen aktiivisesta aivojensa käytöstä. Hän saattoi muistaa vuosien takaisten potilaiden ja heidän vanhempiensa nimet. Lea Ylpön mukaan hän muisti myös aina oikein. Skruuvinpeluu oli varmaan myös tehokasta aivojumppaa Arvo Ylpölle ja sitä hän harrasti ahkerasti Helsingin Suomalaisella klubilla. Yksittäiset keinot aivojen aktivoimiseksi ovat yksilöllisiä ja niitä Ylpöllä oli monia.
Suojaa aivosi
Aivot vaurioituvat herkästi, joten turhien riskien välttäminen on paikallaan. Aivoja tulee suojata vaurioilta, ei elämyksiltä.
Viisas ihminen käyttää suojapäähinettä, kypärää ja turvavyötä aina kun se on tarkoituksenmukaista työssä, urheilussa ja liikenteessä.
Säästä aivojasi
Tupakka, alkoholi, lääkkeet ja huumeet voivat vahingoittaa aivoja. Yleinen kohtuullisuus on hyväksi aivoillekin. Voimme itse merkittävästi vaikuttaa juuri elintapoihimme ja tällä tavoin parantaa aivojemme toimintaa.
Arvo Ylpön elämäntavat olivat kohtuulliset: hän ei tupakoinut ja käytti varsin kohtuullisesti alkoholia eikä käyttänyt huumeita tai lääkkeitä.
Hoida aivojasi
Kaikki terveyttä edistävät ja sairauksia ennalta ehkäisevät suositukset ovat myös aivoille hyväksi. Säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto, riittävä lepo ja mieluisat harrastukset ovat tärkeitä.
Arvo Ylppö harrasti liikuntaa, voimisteli, käveli, metsästi ja kalasti. Hän myös söi runsaasti kalaa, jossa on aivojen kannalta terveellisiä linoleenihappoja.
Positiivinen elämänasenne
Aivojen kannalta on erityisen tärkeää asennoitua myönteisesti elämään, ja se myös heijastuu ympäristöstä miellyttävällä tavalla takaisin.
Myönteinen asennoituminen ja sosiaalinen taitavuus olivat Arvo Ylpölle itsestään lankeavia ominaisuuksia.
Huolenpito itsestä
Aivotutkimus antaa valtavasti tietoa ja aineistoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat aivojen vanhenemiseen ja miten aivoja voidaan huoltaa. Yksilön oma vastuu elämänhallinnassa on oleellista.
Arvo Ylppö noudatti luonnostaan aivojen huolto-ohjeita elämäntavoissaan ja on tässä mielessä edelleenkin oiva esimerkki aivohuollon merkityksestä.
Useimmat Ylpön apulaislääkärieistä väitteli tohtoriksi hänen ohjauksessaan. Hänen elämäntyönsä painottui myöhemmin lasten hyvinvointiin ja lastensuojeluun ja laajeni myös maamme lääketeollisuuden edistämiseen. Hänen työnsä lasten sairauksien hoidossa, Lastenlinnan ja Lastensairaalan rakentamisessa ja neuvolajärjestelmän kehittäjänä maassamme sekä lääketehdas Orionin johtotehtävissä vaikeina aikoina ovat todisteena hänen aivojensa kapasiteetista. Hän oli vielä ikääntyneenäkin suosittu luennoitsija kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä kokouksissa. Hän osoitti todeksi sen, että vanhuus ja viisaus kuuluvat todella yhteen.
Kirjoittaja Juhani Juntunen
